Miksi pintavalu ratkaisee lattialämmityksen toimivuuden
Lattialämmitysputkien lämmön on kuljettava pintavalun läpi ennen kuin se pääsee lattiapintaan. Jokaisella kerroksella on lämmönvastus, joka lasketaan jakamalla kerroksen paksuus sen lämmönjohtavuudella (R = d/λ). Mitä suurempi λ, sitä vähemmän kerros pidättää lämpöä.
Referenssikokeissamme tavanomaisen sementtipohjaisen pintavalun λ on 0,88 W/m·K. FloorGraphene-lisäainetta käytettäessä arvo on 1,5 W/m·K kalkkikiviaineksella ja 2,0 W/m·K kvartsipitoisella kiviaineksella, eli lämmönjohtavuus kasvaa 70–127 %. Kvartsipitoisella kiviaineksella valu johtaa siis lämpöä paremmin kuin anhydriittitasoite (1,55 W/m·K).
Pienempi energiankulutus lämpöpumpun kanssa
Kun pintavalu johtaa lämpöä paremmin, lattia luovuttaa saman lämmön viileämmällä vedellä, ja huone saavuttaa tavoitelämpötilan nopeammin. Lämpöpumpun kanssa vaikutus on kaksinkertainen: mitä matalampi menoveden lämpötila, sitä tehokkaammin lämpöpumppu toimii.
Madridissa tehdyssä tapaustutkimuksessa, jossa lämmönlähteenä on lämpöpumppu (COP 3), vuotuinen lämmityksen ja jäähdytyksen energiankulutus pienenee jopa 30 %. Madridissa, Alicantessa ja Pyreneillä tehdyissä vertailututkimuksissa säästö on asunnosta riippuen 20–40 %. Huomaa, että 30 % tarkoittaa energiankulutuksen pienenemistä, ei lämmönjohtavuuden kasvua.
Sementtipohjainen pintavalu anhydriitin sijaan
Anhydriitti on pitkään ollut valinta silloin, kun on haluttu parempaa lämmönjohtavuutta kuin sementtipohjaisella valulla saadaan. FloorGraphene-lisäaineen ja kvartsipitoisen kiviaineksen ansiosta sementtipohjainen pintavalu johtaa lämpöä paremmin kuin anhydriitti (2,0 vs. 1,55 W/m·K), ja levityksen ja toteutuksen kustannukset ovat pienemmät. Lisäaine parantaa myös puristuslujuutta, taivutusvetolujuutta ja säilyvyyttä.
Suomessa maalämpö ja ilma-vesilämpöpumput ovat yleisiä pientalojen lämmitysratkaisuja, ja vesikiertoinen lattialämmitys on tavallinen valinta uusissa pientaloissa. EU:n uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EU) 2024/1275 edellyttää, että uudet rakennukset ovat päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Lattia, joka toimii matalammalla menoveden lämpötilalla, sopii tähän kehitykseen.
